HUS:n Meilahden tornisairaala pilottina energiatehokkaassa peruskorjaamisessa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on nimennyt Meilahden 15-kerroksisen tornisairaalan energiatehokkaan peruskorjauksen pilottikohteeksi.

Granlundin osaaminen on keskeisessä roolissa suunnitteluratkaisuissa, joilla pienennetään merkittävästi energiankulutusta samalla kun vuonna 1965 valmistuneen vuodeosaston olosuhteet nostetaan nykyvaatimusten mukaiselle korkealle tasolle.

Lämmitysenergian ominaiskulutuksen arvioidaan pienenevän vuosina 2011-2014 toteutettavan peruskorjauksen valmistuttua noin 25 prosentilla ja sähköenergian ominaiskulutuksen noin viidellä prosentilla.

”Tämä on hyvin suuri säästö kun huomioidaan se, että vuodeosaston sisäolosuhteet paranevat samalla oleellisesti nykyaikaisen talotekniikan avulla”, hankkeen talotekninen pääsuunnittelija Kari Kaleva Granlundilta sanoo.

”Potilastornissa on hyvin samankaltaisia toimintoja kuin uudessa Kolmiosairaalassamme, mutta kerroskorkeutta on vain kolme metriä, eli kaikki tekniikka on sovitettava puolitoista metriä matalampaan tilaan. Sairaalarakennuksen energiatehokkaan peruskorjaamisen pilottina tämä on siis hyvin vaativa kohde”, HUS:n rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo kertoo.

Tilaihmeitä tietomallilla

”Koko peruskorjaushankkeen tietomallinnus alusta lähtien on helpottanut oleellisesti valtavan suuren teknisten järjestelmien määrän sovittamista toistensa lomaan. Asennustilojen ahtautta kuvaa, että pienikin muutos yhdessä järjestelmässä on helposti vaatinut muutoksia neljän tai viiden muun järjestelmän kulkureitteihin. Törmäystarkastelujen sijaan 3D-tietomalli toimii koko ajan suunnittelun keskeisenä työkaluna”, tietomalliasiantuntija Tero Järvinen Granlundilta sanoo.

Energiatehokkuutta parannetaan nykyaikaisen talotekniikan ja lämmön talteenoton lisäksi uudella kaksoisjulkisivurakenteella, seinien lämmöneristyksen uusimisella, hyvälaatuisilla ikkunoilla ja rakenteiden tiivistämisellä. Katolle asennetaan aurinkolämpökeräimiä, joiden tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään sairaalan märkätilojen lattialämmityksessä. Lämmön talteenotossa käytetään tehokasta rakennustasoista poistoilmalämpöpumppua.

Säästävää automaatiota

Nykyaikainen kiinteistöautomaatio ja tarpeen mukainen ohjaus ovat keskeisessä roolissa energiatehokkuuden parantamisessa. Granlund selvittää myös koeporauksiin perustuvien laskelmien avulla kallioon varastoituneen lämmön ja kylmän hyödyntämismahdollisuuksia rakennuksen lämmityksessä ja viilennyksessä.

”Olemme hyödyntäneet Granlundin monipuolista asiantuntemusta erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen tuottamisessa ja niiden energiatehokkuuden vertailussa”, Vesa Vainiotalo sanoo.

Granlund vastaa tornitalon peruskorjaushankkeessa koko talotekniikasta eli LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatio- sekä sprinkleri-, tele- ja turvajärjestelmien suunnittelusta ja energiakonsultoinnista. Myös kiinteät sairaalalaitteet sisältyvät suunnittelukokonaisuuteen.